Jos olet törmännyt näihin kirjainlyhenteisiin telkkarikaupassa tai vanhan digiboksin oikutellessa, et ole yksin. Kävimme läpi, mitä nämä standardit oikeasti tarkoittavat suomalaiselle antenni-tv:n katsojalle – ja ennen kaikkea: onko nykyinen laitteesi menossa romukoppaan vai ei.
Lyhyt vastaus ensin: useimmille ei ole kiire mihinkään. Pidempi vastaus vaatii hieman taustaa.
Mitä tarkoittaa DVB-T2?
DVB-T2 on maanpäällisen digitaalisen television toisen sukupolven lähetysstandardi. Sen edeltäjä DVB-T otettiin Suomessa käyttöön 2000-luvun alussa, ja T2 on sen tehokkaampi seuraaja – samaan taajuuskaistaan mahtuu enemmän dataa, eli käytännössä enemmän kanavia ja parempaa kuvanlaatua.
Suomessa DVB-T2:ta käytetään erityisesti teräväpiirtolähetyksiin. Se on siis se tekninen putki, jota pitkin HD-kuva kulkee antennista olohuoneeseen.
DVB-T2 ei sinänsä tee kuvasta kauniimpaa – se vain mahdollistaa sen, että kauniimpi kuva ylipäätään mahtuu lähetysvirtaan.
Mikä on HEVC?
HEVC eli High Efficiency Video Coding (tunnetaan myös nimellä H.265) on videon pakkausmenetelmä. Sen tehtävä on puristaa videokuva mahdollisimman pieneen tilaan ilman että laatu kärsii näkyvästi.
Verrattuna vanhempaan H.264/MPEG-4-koodekkiin HEVC pakkaa videon noin puolta tiiviimmäksi samalla laadulla. Juuri siksi se on luonteva pari DVB-T2:n kanssa: uusi putki ja uusi pakkausmenetelmä yhdessä tarkoittavat, että antenniverkossa voidaan lähettää HD- ja jopa UHD-sisältöä ilman että kaista loppuu kesken.
Yksinkertaisesti sanottuna DVB-T2 on kuljetustapa ja HEVC on se, miten sisältö on paketoitu matkaa varten. Tarvitset molempien tuen, jotta uudemmat HD-kanavat näkyvät.
Miksi tämä on nyt ajankohtaista Suomessa?
Suomen antenniverkossa eletään vaihetta, jossa vanha ja uusi elävät rinnakkain. Maksuttomat peruskanavat kuten Yle TV1, Yle TV2, MTV3 ja Nelonen lähetetään edelleen laajasti vanhalla DVB-T/MPEG-4-tekniikalla, jotta vanhatkin vastaanottimet toimivat. Teräväpiirtoversiot ja osa muista kanavista sen sijaan vaativat DVB-T2- ja HEVC-tuen.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että:
- Vanhalla digiboksilla tai telkkarilla näet edelleen peruskanavat
- HD-kanavien katseluun tarvitset uudemman vastaanottimen
- Siirtymä uuteen tekniikkaan tapahtuu vähitellen, ei yhdessä yössä
Meidän mielestämme tämä on hyvä uutinen kuluttajalle – paniikkiostoksille ei ole syytä, mutta laitetta uusiessa kannattaa katsoa että uusi malli tukee molempia.
Miten tarkistan, toimiiko oma telkkari?
Helpoin tapa on kaivaa esiin television käyttöohje tai etsiä mallinumero valmistajan sivuilta. Etsi teknisistä tiedoista maininnat ”DVB-T2” ja ”HEVC” tai ”H.265”. Molempien pitää löytyä.
Jos tv on ostettu suunnilleen vuoden 2017 jälkeen, tuki löytyy todennäköisesti. Vanhemmissa malleissa tilanne vaihtelee. Erillinen digiboksi on edullinen ratkaisu, jos itse telkkari on muuten hyvässä kunnossa – uuden television ostaminen pelkän virittimen takia on turhaa.
| Laitteen ikä | DVB-T2 + HEVC -tuki | Suositus |
|---|---|---|
| Ostettu ~2017 tai myöhemmin | Yleensä kyllä | Tarkista silti tekniset tiedot |
| Ostettu 2013–2016 | Vaihtelee | Tarkista ehdottomasti mallikohtaisesti |
| Ostettu ennen 2013 | Harvoin | Erillinen vastaanotin tai uusi tv |
Kävimme itse tämän prosessin läpi pari vuotta sitten vanhemman Samsungin kanssa, ja yllätys oli että HEVC-tuki puuttui vaikka DVB-T2 oli mukana. Pelkkä toinen ei riitä – tämä on yleinen sudenkuoppa.
Kattava lista yhteensopivista laitteista löytyy Digitan sivuilta, ja sitä kannattaa vilkaista ennen ostopäätöstä.
Mitä kannattaa ostaa juuri nyt?
Jos olet hankkimassa uutta televisiota tai erillistä vastaanotinta, muistilista on lyhyt mutta tärkeä:
- DVB-T2-viritin maanpäällisiä lähetyksiä varten
- HEVC/H.265-dekoodaus HD-kanavien näkymiseen
- CI+ 1.3 -korttipaikka, jos haluat myös maksullisia kanavia
- HDMI 2.0 tai uudempi, jos UHD kiinnostaa tulevaisuudessa
Emme suosittele halvimman mahdollisen no-name-boksin metsästämistä. Kymmenen euron säästö kostautuu siinä vaiheessa, kun kuva pätkii tai kaukosäädin on käyttökelvoton. Tunnettujen merkkien peruslaatuluokka on yleensä riittävä.
Näkyykö kuvanlaadussa oikeasti ero?
Näkyy, mutta ei aina siellä missä odotat. HD-kanavien ja SD-kanavien ero on selvä erityisesti suurissa ruuduissa – tekstitykset ovat teräviä, urheilussa nopeat liikkeet pysyvät selkeinä ja studiokuvaus näyttää ammattimaiselta sen sijaan että se muistuttaisi pakastettua pikselipuuroa.
Pienessä keittiötelevisiossa ero on pienempi. Jos katsot lähinnä aamu-uutisia 24-tuumaiselta ruudulta kahvia juodessa, motiivi päivitykseen on heikompi kuin olohuoneen 65-tuumaisessa.
Tekniikka ei korvaa sisältöä, mutta huono tekniikka pilaa hyvänkin sisällön.
Usein kysyttyä
Tarvitsenko uuden antennin? Et todennäköisesti. Sama UHF-antenni toimii sekä vanhalla että uudella standardilla. Jos vastaanotto on nykyisellään kunnossa, antenniin ei tarvitse koskea.
Menevätkö vanhat tallenteet hukkaan? Eivät, mutta vanhan boksin kovalevylle tallennetut ohjelmat ovat sidottuja siihen laitteeseen. Siirtoa ei yleensä voi tehdä.
Onko DVB-T2 sama kuin 4K? Ei ole. DVB-T2 mahdollistaa UHD-lähetykset, mutta Suomessa antenniverkossa ei toistaiseksi lähetetä 4K-sisältöä vakituisesti. HD (1080p tai 720p) on se, mitä käytännössä saat.
Toimiiko kaapelitalossa eri tavalla? Kyllä. Kaapeliverkossa käytetään DVB-C-standardia, ja siellä säännöt ovat erilaiset. Tämä artikkeli koskee nimenomaan antennitaloutta.
Mitä tästä jää käteen
DVB-T2 ja HEVC ovat antenniverkon uudistumisen kaksi puolta – toinen kuljettaa, toinen pakkaa. Yhdessä ne tarkoittavat sitä, että suomalainen maanpäällinen tv siirtyy vähitellen teräväpiirtoaikaan ilman että kaista räjähtää.
Kiirettä ei useimmille ole. Mutta kun laitteen päivitys tulee ajankohtaiseksi, varmista että molemmat kirjainyhdistelmät löytyvät pakkauksen kyljestä. Se on pieni tarkistus, joka säästää ison harmin muutaman vuoden päästä.
Lue täältä lisätietoja jos telkkarin pitäisi olla kunnossa, mutta HD-kanavat ei näy.
